tai muutama...
Kiitos kommenteistanne.
Tänään siemailin Johnny Walkeria ja poltin espanjalaisia sikareja. Tuntui äveriäältä. Sitä se elämä on. Vaikka ilman rahaa. Äveriäisyys on saatu syntyessä, vaikka en haluaisi syntyä kultalusikka suussa poikittain. Ainakaan uudelleen. Kukapa haluaisi syntyä uudelleen. On se sellainen koettelemus, että ei toista kertaa enää. Sikäli kun muistan.
Kultalusikoita ei minulla ole, mutta on muutama hopeainen. Jotain Marokosta ostettuja ja jo aivan mustia. Hoidosta huolimatta. Voi olla että hoito on ollut vääränsorttista. Minä kun en noista piittaa.
Kuulin tänään, että poikani ei päässyt haluamaansa oppilaitokseen. On se kumma! Äitinsä on kyllä tehnyt parhaansa, ja katsoo sitten, mihin se riittää. Ei aivan riittänyt tällä kertaa.
No, en puutu asiaan.
Juu, tollo jo syntyessään, ja vanhemmiten pahenee...