Minulle ei ole mikään uusinta hottia. Eikä kyllä vanhaakaan. Kaikki on nähty jo.
Ja ovatkin silmäni huonot, aina ovat olleet, enkä silmilasejakaan viitsi käyttää enää. Ainakaan näkemiseen. Ainoastaan bussien numerot tuottavat ongelmia.
Kuvatessani käytän kameran automaattitarkennusta ja se on oikein käytettynä parempi kuin kaksi kelvotointa silmää päässäni.
Minulta kysyttiin, että olenko valmis alentamaan äänestysikää. Olen toki. Omalta kohdaltani.
Kohdaltani sitä saisi alentaa vaikka kuinka, eikä silti haittaisi mitään. Enkä minä voi muiden kohdalta asiaa mitenkään kommentoidakaan.
Nuorten osalta olletikaan.
Kävin tänään pitkästä aikaa hammaslääkärillä. Sain kuulla sen alan bisneksestä mielenkiintoisia ja yllättäviäkin asioita. En niihin puutu nyt, kun eivät ole minun omaa osaamisaluettani. Enkä toisten bisneksistä puhu muutenkaan.
Paitsi yleisesti.
Minulla on hyvä hammaslääkäri. Joskus vain on vaikeata olla potilas, kun suu on täynnä kalliita instrumentteja ja muutamia sormia ja hammaslääkäri kertoilee varsin naurettavia sattumuksia ja tapahtumia.
Mutta minä nautin käydä hammaslääkärillä.
Minulla on korkea kipukynnys. Paitsi, kun oikein hermoon porahtaa. Mutta tämä lääkärini ei sellaista virhettä tee. Ei ole kertaakaan tehnyt. Hän kun lukee potilaan naaman vinkeitä.
Sellainen on hyvä hammaslääkäri.
Tässä taannoin pohdin eläkkeelle jääntiä. Siihen on aikaa vielä vaikka kuinka, eikä mitenkään ole asiaa varhennetullekaan eläkkeelle. Liekö kertymääkään vielä tarpeeksi. Että eläisi.
Siksi pohdin, kun ajattelin ryhtyä eläkeiän jälkeen kasvattamaan kukkia. Ja muuta kasvia. Ja hyödyntämään koko pieneliöstön kasvuolosuhdanteita. Omalta osaltani.
Sitten joskus.