Kävin juuri ostoksilla, kun tyttäreni tulee käymään ja pitää olla jotakin tarjottavaa. Yleensä minulla ei ole kaapeissa juuri mitään, kun olen hyvä, mutta huono syömään.
Kaupassa minä maksan yleensä sirukortilla, kun en oikein uskalla kantaa rahaa mukanani. Sen osaan hukata hyvin nopeasti, jopa matkalla olohuoneesta keittiöön.
Tänään taas sekoilin kassalla, minun kun on näköjään mahdotonta hallita useita samanaikaisia tapahtumia.
Pitäisi allekirjoituksen jälkeen antaa se lappu kassalikalle, ottaa minulle kuuluva ostoskuitti ja vielä laittaa kynä sille varattuun reikään.
Aina menee sekaisin. Aina!
Perkele, riittääköhän minulla vielä elinvuosia, että tuon oppisi hallitsemaan, ei pitäisi olla liian vaikea asia.