Täällä me olemme me pahat pojat, rivissä sievästi. Järjestyksessä ja ruodussa.
Me olemme pahoja, me tapamme; hitaasti, hitaasti, mutta me tapamme.
Me saamme ihmiset yskimään ja sumennamme ympäristön savuverhoon. Useat
nauttivat siitä, ja me teemme sen, koska se on meidän tehtävämme.
Meille ei kuulu se, mitä tapahtuu jälkeenpäin.
Kerta kerralta me vähenemme, meidät otetaan pois ja tuhotaan hitaasti
yksi toisensa jälkeen. Uusia joukkoja saamme aina joskus ja loppuun
emme käy milloinkaan. Vähenemme, mutta emme lopu.
Eikä meitä saada vastuuseen. Iso raha on takanamme ja ystävämme ovat
varakkaita. He haluavat, että olemme käytettävissä, aina kun tarvitaan.
Mutta yksitellen meidät poltetaan loppuun.
Täällä humidorissa on muuten mukavaa.
sunnuntai, 2. lokakuu 2005
Kommentit