Oli oikeasti synkkä ja syksyinen yö jossain syvällä Länsi-Lapissa. Tahtomattani jouduin sinne päin maailmaa. Erityistä hinkua minulla ei sinne ole, mutta joskus käy niin, että mentävä on.
Siis sinä synkkänä yönä jouduin muutaman paikallisen äijän kanssa tupenpeluuseen, kun menin myöntämään osaavani pelata sitä.
Osaankin periaatteessa, olen vain pohjattoman huono kaikissa peleissä, jopa Afrikan Tähdessäkin.
Muutaman nousun jälkeen omassa ramissani jouduin sakkaamaan kaikki pienet kortit pois, siis olin jalaton.
Huonostihan se meni loppupelikin. Sakkailin hovinkin hiljalleen.
Luulen, että minun ei tarvitse enää joutua palaamaan mitään korttipeliä ainakaan siinä porukassa.
Halvatun krookkana!