Suomisen Olli sattui mainitsemaan häntäkärpäset. Siitäpä tuli hyvä ruokavinkki. Teen häränhäntähöystöä.
Sunnuntai kun oli, olivat kaupat kiinni, joten siirsin toteutuksen maanantaihin.
Meninkin vähän parmpaan kauppaan ostamaan juureksia, sipulia ja muuta tarvittavaa.
Häränhännät olivatkin tarjouksessa ja ostin niitä kaksi pakkausta.
Kotona, kun niitä pakkauksia availin, pelkäsin, että niistä uhkuu
sijaintipaikan tuoksu.
Eipä kuin eikin, hyvältä tuoksuivat hännän viipaleet. Eikä paketista tullut esiin myöskään häntä- eli perskärpästen lauma.
Kerrassaan hyviä olivat hännänpätkät aterioimistarkoituksiin.
Löysin myös hyvän ohjeen vasikanhäntähöystölle. En minä olisi voinut
ostaa pikku-vasikan häntää pataani. Surku tulisi. Vaikka ostinkin
kerran karitsan paistin. Surku tuli silloinkin.
Pienet olennot, joilla on kokoi kurjuus vielä edessä. Kaikki se
kurjuus, jota lihakarjalla on. Onko sittenkin parempi, että
teurastetaan pois hyvissä ajoin.
Kuulinpa sellaisestakin herkusta, täällä Suomessa, kuin syntymätön possu.
Herkutellaan!
maanantai, 17. lokakuu 2005
Kommentit